Nyt ne sitten alkoivat..

..nimittäin Minnin ensimmäiset juoksut. Sattuivat vaan harmilliseen ajankohtaan, kun parin viikon päästä alkaisi TOKO-kurssi ja olisi ollut monta kivaa koiratapaamista tässä lähiaikoina :/ Minni mielestä kamalinta tässä tilanteessa on juoksu-housut :D Koiruli on supersäälittävän ja loukkaantuneen näköinen kun istuu paikallaan ja silminnähden inhoaa noita housuja. Välillä pitää vähän ottaa juoksuspurtteja, jos ne housut lähtis sillä pois, mutta ei ne lähde millään.

Tallitonttujen tapaaminen..

Olimme näyttelyharjoituksissa (meidän ekat) kasvattajallamme Tallitontun Kennelissä johon oli kokoontunut lähes 20 koiraa. Aluksi koirat saivat purkaa intoaan vapaina maneesissa ja sen jälkeen aloitimme harjoitukset, jossa treenasimme vierellä kehässä kulkemista ja pönötystä. Minnille teki todella hyvää harjoitella myös muiden koirien huomiotta jättämistä. Se ei sujunut ihan käsikirjoituksen mukaan, koska muut koirat olivat Minskun mielestä välillä namiakin ihanempia, mutta kyllä se tästä pikkuhiljaa. Lisää samanlaista reeniä vaan! Ja nyt myös kouluttajakin sai hyviä vinkkejä, joilla saadaan varmasti tuloksia aikaan kun vaan jaksetaan reenata :) Tässä vielä kuvamateriaalia maneesijuoksusta ja yhteiskuvaa Minnin siskon Gerin kanssa.

Liityimme Tampereen Pikkukoirien ry:hyn, joka järjestää paljon erilaisia koulutuksia ja kursseja. Ilmottauduimme heti TOKO:n alkeiskurssille ja nyt vaan pidetään peukut pystyssä, että mahdutaan ryhmään mukaan. :)

Kesä tuloillaan..

Sisällä ollaan vaan näin, kun näyttää olevan niiiiin tylsää! Minni haluaisi koko ajan olla ulkona. Kevät on näköjään tuonut tullessaan paljon ihania hajuja.

Muutama päivä sitten aamulenkillä Minni juoksi vapaana metsässä ja ihmettelin mihin se jäi kun ei tullut kutsuttaessa takaisin. Lähdin sitten kävelemään koiran luo ja olin katsovinani, että se pureskelee jotakin isompaa oksaa. Lähempänä huomasin, että "oksa" olikin osa peuran ruhoa (selkäranka,lonkka,reisiluu,säriluu, kavio ja osassa jalkaa vielä karvojakin). Tulipahan taas todistettua, että nenä vie ja koiran korvatkin saattavat siinä samassa hetkeksi kuuroutua. :D Itse siinä hetken kauhistelin luukasaa ja yritin houkutella Minniä pois sen luota, mutta se osoittautui lähes mahdottomaksi tehtäväksi, niin suuri aarre se oli! Lopulta Minni luopui aarteestaan ja pääsimme kotiin suihkuun ja matolääkkeen pariin :D

Ulkona nautitaan sitten auringosta!

Tänään pysähdyimme lenkin jälkeen juomaan Näsijärvestä. Ensin pienet aallot jännittivät kauheasti, mutta paikalle saapui innokas uimarikoira, joka näytti mallia. Pian Minnikin kahlasi perässä masuaan myöten.

Lopuksi vielä vähän poseerattiin:

Videopäivitystä..

Tässä näytteitä meidän uusista tempuista "high five" ja "tanssi". Lisäksi kuvamateriaalia vanhasta taidosta, ryömimisestä.