Murrosikä alkaa kummitella..

Nyt on kyllä murrosiän merkkejä havaittavissa! Minni selkeästi kokeilee rajojaan ja välillä yrittää temppuilla vastaan. Lenkillä tytsy on alkanut vetämään hihnassa, johon onkin kiinnitetty nyt paljon huomiota. Vetämistä olemme yrittäneet rajoittaa pysähtymällä reilusti kun koira vetää ja kun se kääntyy luokseni ja remmi löystyy, niin matka jatkuu. Kerran yksin kotona ollessaan Minni oli kehittänyt itselleen tekemistä pureksimalla rappusta.... Ja sehän on tosi helppo ja kiva korjata :D Ja tästä ylimääräisestä energiasta johtuen olenkin yrittänyt keksiä kaikenlaista aivojumppaa ja nenätyöskentelyä Minnille sisällä. Esimerkiksi "kumpi käsi" -leikki, aarteenmetsästys ja temppujen harjoittelu ovat toimineet hyvinä rauhoittajina.

Positiivisiakin asioita on ilmaantunut, Minni tulee nykyään lähes poikkeuksesta ensimmäisestä huudosta luokseni vapaana ollessaan! Jihuuuu! Koirulista on tullut myös ihmeellisen läheisyyden hakuinen. Se viihtyy paljon sylissä ja tulee aina kyhjöttämään ihan jalkaan kiinni. :)

Pentuagilitykurssi on ollut kovasti haun alla, mutta Tampereella tai lähimaastossa ei näytetä kursseja lähiaikoina järjestettävän. :/ Ainakaan en ole itse löytänyt sellaista netistä tutkailemalla. Myös TOKO ja jäljestys-kurssit kiinnostavat. Olisi kyllä ihana löytää jokin mieluinen kurssi. Parsonlenkillekkään emme ole päässeet pitkään aikaan kuljetus- ja aikataulusyistä, joten jokin aktiviteetti olisi nyt paikallaan.

Poseeraamista metsälenkillä